Rambergin helmiä

Aamu valkeni Å:ssa mukavasti hyvin nukutun yön jälkeen. Maisemat merelle oli kuin piste I:n päälle, kun aamulla suuntasin pesemään hampaita huoltorakennukseen. Tehdessä lähtöä ja hieman tuumailtuamme, suunnittelimme matkaa himpun eteenpäin ja tämän tuloksena lähdimme ajamaan Lofootteja takaisinpäin päämääränä aikaisemmin kehumaani paikka Ramberg. Aikomuksenamme on lähteä Lofooteilta pois lautalla. Vaihtoehtoja lauttareiteille oli muutama, mutta meille järkevin reittivalinta on Svolværista Skutvikkiin, koska se oli hinnaltaan ja matka-ajalta kaikkein edullisin. (Täältä löytyy muita lauttavaihtoehtoja ja muuta tietoa Lofooteilta:  http://www.lofoten.info/en/Ferry-and-expressboat .)

Kuvat otettu Rambergin kylästä ja sen tienoilta.

Ramberg osui hyvin matkan varrelle lauttasatamaan ja koska ihastuin siihen kovasti eilen, päätimme jäädä yhdeksi yöksi tänne Ramberg Gjestegårdiin. Esitteen mukaan tämä paikka on Lofooteilla kuuluisa sen rannoista, jotka houkuttelee ihmisiä joka puolelta maailmaa.

Ramberg Gjestegårdenin cmping alueella oleva ranta

Leirintäpaikkamme on aivan laajan hienojakoisen hiekkarannan ääressä ja näkymä niin kirkkaaseen mereen jatkuu horisonttiin asti. Jos sää olisi lämpimämpi, voisi kuvitella olevansa etelän "beacheillä". Mutta koska sää oli vilpoinen, ihmisiä oli vähän ja tämän vuoksi ranta oli tuoksuineen ja tuulenvireineen kuin seesteisyyden tyyssija. Näissä tunnelmissa ja näkymissä ollessa ei harmittanut yhtään kun kuulin kotiin soittaessa, että siellä sää hipoi pitkästä aikaa hellelukemia.

Vielä loppuun pikku vinkki Rambergissa ohi ajaville herkkusuille (sunnuntaina)… Kannattaa pysähtyä tämän leirintäalueen ravintolassa nauttimassa søndag buffet. Aivan mahtavaa paikallista ja tuoretta ruokaa, joka sopii varsinkin tällaisille merenelävistä pitäville nautiskelijoille. Näistä tunnelmista toivotan mukavaa sunnuntaita kaikille lukijoille!

 Nam!

Valokuvaamisen arvoisia nähtävyyksiä matkalla Lofooteille

Toissa yö vietettiin Suomen neidon peukalossa eli Kilpisjärven Tundreassa. Paikka on Saana tunturin kupeessa purojen ja porojen ympäröimänä. Täältä ostimme paikallisesta (ainoasta) kaupasta loput varustukset matkaan ja suuntasimme rajan yli navigaattorissa päämääränä Pohjois-Norjan Lofootit.

Kuvat Kilpisjärven leirintäalueelta ja Saana tunturista

Pian Norjan puolelle päästyämme maisemaan aukesi jylhät lumihuippuiset vuoristot, kirkasvetiset vuonot ja idylliset maalaismaisemat. Suomalaisen silmin kauniin vihreän nurmen ja turkoosin veden kontrasti valkopäisiin vuoriin on huikea. Siihen lisättynä värikkäät maalaisasumukset luo silmiä hivelevää väriloistoa maiseman ihailuun. Harmikseni sää oli pilvinen joten kaikki värit eivät päässeet kuvissa oikeuksiinsa. Kuvien ottaminen matkailuauton kyydissä on muutenkin melko haasteellista koska sen täydellisen kuvan ottamishetken pilaa liikkuvassa autossa tullen eteen milloin (pirun)puska ja milloin (pirulainen)kallion seinämä ja pahin on, kun muuten täydellinen kuva on aivan vinossa (voi pirulaisen pirulainen)! Ne kauniit taianomaiset kuvan ottamishetket liikkeessä menevät ohi sekunnin murto-osissa, jollei lykästä tuuri puskien suhteen tai avomiehen hermot jaksavat kuunnella jatkuvaa anelua: ”Pysähdy, tuosta pitää saada kuva!”

 

Kauniita maisemia matkan varrelta Lofooteille

Palatakseni taas matkan tekoon, tarkoituksenamme on käydä aivan Lofoottien kärjessä, mutta löysimme matkan varrelta loistavan yöpymispaikan Gullesfjord Camping. Alue oli melkein kokonaan täynnä, mutta saimme vielä paikan sähköllä aivan huoltorakennuksen kupeesta. Tunnelma oli aika tiivis, mutta se ei meitä haitannut. Kun olimme saaneet sähkön autoon, lähdimme tutustumaan hieman ympäristöön ja huomasimme, että leirintäalueella oli paljon komeita vanhoja autoja ja moottoripyöriä. Pian meille selkeni syy siihen, miksi paikka oli täynnä: Campig alueella oli menossa Rally-Lofast, vapaasti käännettynä historiallisen moottoriyhdistyksen veteraaniajoneuvojen kokoontuminen. Maiseman ihannoinnin lisäksi saimme siis ilmaisen museolipun silmäilemään vanhojen moottoriajoneuvojen kauneutta. Kokemus Gullesfjordin leirintäalueesta oli meille siis todella onnistunut; paikasta löytyi kaikki tarvittava, siistit saniteettitilat, pieni kahvila/ravintola sekä muut välttämättömät caravan palvelut. Bonuksena oli paikan isäntien mukavan leppoisan letkeä asenne ja palvelualttius. Suosittelemme lämpimästi!

 Gullesfjord Camping alueelta

Hyvästeltyämme Gullesfjordin, matkamme jatkui kohti Å i Lofotenia, saariston eteläkärkeä. Maisemat sen kuin paranee, tiet mutkittelevat vuoriston ja vuonojen lomitse. Pääsemme ajamaan myös jokusen tunnelinkin läpi, muutama yksi meni jopa meren alla. Liikkeellä on samanaikaisesti myös paljon pyöräilijöitä sekä muita caravaanareita, jotka morjestelevat ohi ajaessa. Seuraava haasteemme on löytää joku kylä, josta löytyisi kauppa ja pankkiautomaatti. Jännittyneenä jäämme odottamaan voiko näistä maisemista löytyä tällaisia paikkoja.

 

Lisää kauniita maisemia matkan varrelta Lofoottien kärkeen

Pian meitä lykästikin ja satuimme ajamaan näillä mittasuhteilla olevaan isohkoon kalastajakylä Svolværiin. Ensisilmäyksellä näyttää, että kylästä löytyy enemmän laivoja ja veneitä, kuin autoja. Vähän pidemmälle ajettua löysimme keskustan ja yllätyimme, kun siellä oli oikea kauppakeskus. Saimme hoidettua kaikki asiamme kertaheitolla ja kaupanpäälisiksi kävimme syömässä vielä kahvilassa katkarapuvoileivät, jotka täällä Norjassa on ihan parhaita!

Matka jatkui Lofoottien kärkeen Å kylään.  Matkan varrella oli muutama isompi kylä/kaupunki, esimerkiksi Leknes, jossa oli paljonkin shoppailu mahdollisuuksia. Tämän jälkeen tuli ehdottomasti mainitsemisen arvoinen paikka Ramberg, josta löytyi idyllisiä putiikkeja ja kauniit hiekkarannat. Halusimme kuitenkin päästä Lofoottien kärkeen Å kylää ja sinne ajoimmekin. Kylässä oli yksi camping alue, johon päätimme jäädä vaikkakin se olikin aika vaatimaton (ei WiFi:ä).

 

Moskenesstraumen Campinng Å:ssa

Tästä se nyt alkaa…

Kesäloma ja blogin varsinainen ensimmäinen julkaisu. Tämän vuoden kesäloman asuntoautoreissu suuntaa Hämeenlinnasta kohti Norjaa. Norjassa olemme käyneet muutaman kerran aikaisemmin noin parin viikon reissuilla ja tämä maa teki meihin vaikutuksen kauneudellaan.

Ennakkoon tiedämme, että Norjassa on melko kallis hintataso, siksi pakastimemme on täytetty aikaisemmin valmistamillamme makaronilaatikolla ja kanapastalla. Lisäksi olemme ostaneet Suomen puolelta kaiken kulutustavaran, jota uskomme tarvitsevamme matkan varrella. Mikäs sen parempi näiden ostosten tekoon on, kuin yöpyä ensimmäinen yö Tuurin kyläkaupan vieressä KaravaanarialueOnnelassa ja kolmas yö Jounin kyläkaupan kupeessa olevassa Ylläksen YkkösCaravan alueella.

Näiden shoppailupaikkojen välissä yövymme yön kylpylähotelli Edenin kupeessa olevassa Nallikarissa, jossa saimme hieman luksusta lomaamme kylpylän ja hyvän ruuan parissa. Tästä matka jatkuu huomenna kohti Suomen neidon käsivarteen Kilpisjärvelle ja siitä rajan ylitys Norjan puolelle.

Esittely

Kun on mahdollista mennä ja kokea niin joko lähdetään? –yksi avomiehen viisaista ajatuksista. Suhteemme alettua noin viisi vuotta sitten toi minulle mahdollisuuden ja uskalluksen lähteä reissaamaan yhdessä. En ole mikään konkari reissaaja, mutta viimeiset viisi vuotta on avanneet silmäni monenlaiselle kauneudelle ja elämykselle. Valmis- ja omatoimimatkoja olemme tehneet tähän mennessä mm. Espanjaan, Kanariaan, Kreikkaan, Turkkiin, Egyptiin ja Meksikoon, mutta ikimuistoisimmat reissut olemme tehneet asuntoautolla. Yli 20 eri maata on ajettu läpi ja toivottavasti caravaanimme näkee vielä monen monta muuta seikkailua.

 

Alla on kuvia näiltä muistoihin painuneilta reissuilta.

 

 

 

 

Tarkoitukseni on tallentaa muistoja, elämyksiä ja näkemisen arvoisia paikkoja, mutta kyllähän reissuilla myös aina sattuu ja tapahtuu, näistä seuraavissa…